Sää oli todella kylmä kuten koko kevät oli ollut, joten otin kiitollisena vastaan tarjouksen majoittautua ensimmäiseksi yöksi HP:n kotiin. Seuraavina parina päivänä pesin veneen kyljet ja vahasin ne kahteen kertaan Autoglymin vahoilla sekä maalasin pohjan Hempelin Hard Racing Xtralla. Tuo antifouling-maali ei ehkä ole paras vaihtoehto merelle, mutta koska vene tulisi olemaan suuren osan kesästä Saimaalla, en halunnut käyttää tehokkaampaa maalia ja koska pohja oli aikaisemminkin maalattu tuolla, se sai nyt kelvata. Ne mahonkipinnat, joita istumalaatikon kokonaan kattava sufletti ei suojaa, saivat pintaansa kolme kerrosta Hempelin Dura Gloss -lakkaa, jolla ne aikaisemminkin oli lakattu.
Vela Felice telakoitua Kuopiossa. |
Veneen kytkin oli edellisenä kesänä reistaillut ja olimme sopineet sen korjauttamisesta edellisen omistajan laskuun. Kun korjauksen hinta läheni uuden kytkimen hintaa, päädyimme sopimukseen, että kytki vaihdetaan kokonaan uuteen ja me maksamme tuon välirahan. Kun uutta kytkintä sitten ryhdyttiin laittamaan paikalleen, todettiin, että se olikin väärää mallia. Ei muuta kuin kiireesti palauttamaan väärää osaa ja koska oikeanlaista ei ollut pikaisesti saatavilla, vanha reistaillut kytkin korjattiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Lauantaina sitten oli vuorossa vesillelasku. En tiedä montako venettä päivän aikana laskettiin vesille, mutta tahti oli kova. Seuralla oli ainakin neljät laskuliinat ja aina kun nosturin kettingit saatiin irti edellisestä veneestä toiset liinat olivat jo valmiina seuraavassa veneessä ja neljä miestä odotti kannella kiinnittääkseen nosturin koukut niihin. Pian tuli Vela Felicen vuoro ja kannelle noustessaan yksi miehistä kysyi pitäisikö ottaa kengät pois jalasta näin hienoon veneeseen noustessa. Hyvältähän tuo kommentti uudesta omistajasta tuntui, mutta tosiasiassa kansi oli aika pahasti hiekkainen ja muutenkin talven jäljiltä nuhruinen, sillä sille en ollut ehtinyt vielä tehdä mitään.
Veneiden vesillelasku sujui ripeästi. |
Vene saatiin siis hienosti veteen ja siirrettiin laituriin väliaikaiselle paikalle odottelemaan mastoa. Edellinen omistaja oli suuren osan ajasta mukana touhussa ja ilman hänen apuaan projektista ei olisi selvitty tässä aikataulussa.
Mastoa odotellessa. |
Masto saatiin pystyyn ripeästi jälleen useammankin kuopiolaisen avustuksella ja takilan alustavan säädön jälkeen virittelimme purjeet paikalleen. Kylmän yön jälkeen vene siirrettiin sunnuntaina KuoPS:in vierasvenelaituriin odottamaan siirtoa ensin Savonlinnaan ja sitten myöhemmin merelle Koivusaaren Pursiseuran laituriin Helsinkiin.
Vene jäi pursiseuran vieraslaituriin odottamaan siirtoa Savonlinnan ja Lappeenrannan kautta Helsinkiin. |